Teemme vuosittain opiskelijoille suunnatun työelämäkyselyn, jonka tarkoituksena on selvittää heidän ajatuksiaan, arvostuksenkohteitaan ja toiveitaan liittyen työelämään. 

Tänä vuonna kysely toteutettiin alkukesästä aikavälillä 24.5.-10.6.2022. Työelämäkysely on laaja kokonaisuus, ja tulemme jakamaan siitä saatua tietoa useammassa eri osassa. Voit myös ottaa yhteyttä, mikäli haluat kuulla lisää kyselystä!

Työelämäkyselyyn vastasi tänä vuonna yhteensä 5022 opiskelijaa ympäri Suomen. Vastaajat edustavat 29 eri oppilaitosta ja 90 eri opintosuuntausta. Kyselyn avulla saimme jälleen kerättyä äärimmäisen arvokasta informaatiota siitä, mihin suuntaan työelämä on kehittymässä ja mitä erityisesti nuoret odottavat työpaikalta ja työnantajalta. Tämä tieto kiinnostaa tietysti työnantajia, jotka haluavat pysyä relevantteina ja houkuttelevina toimijoina etenkin uusien talenttien silmissä. 

Opiskelijat ovat usein jo kokeneita konkareita työelämässä

Kysyimme opiskelijoilta heidän työkokemuksestaan ja saimme selville, että opiskelijat ovat pääsääntöisesti myös ahkeria työntekijöitä. 65 prosenttia vastasi, että heillä on kertynyt jo työkokemusta oman opiskelualan parista, vaikka enemmistö vastaajista olikin vasta opintojensa alkupuolella. Suurimmalla osalla (43 %) kokemusta on kertynyt vajaa vuoden verran, mutta monet ovat ehtineet kerätä kokemusta jo useamman vuoden ajalta. Yleisestä työkokemuksesta ei ainakaan ole pulaa opiskelijoiden keskuudessa, sillä lähes kolmanneksella vastaajista on jo yli kymmenen vuoden kokemus työelämästä. 

Opiskelijat ovat useamman vuoden aikana päässyt työskentelemään monissa erilaisissa työpaikoissa ja työyhteisöissä ja ovat näin saaneet jo jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä he toivovat työelämältä. 

Pienet ja keskisuuret organisaatiot kiinnostavat opiskelijoita

Kysyimme opiskelijoilta, minkä kokoiset organisaatiot kiinnostavat heitä erityisesti työnantajana. Hieman yli kolmannes vastaajista (37 %) tekisivät mieluiten töitä pienessä 10–49 työntekijän yrityksessä ja 13 prosenttia vastaajista valitsivat keskisuuren 50–199 työntekijän organisaation. Alle kymmenen työntekijän mikroyritykset houkuttelevat reilu kymmentä prosenttia vastaajista.

Suuret yhtiöt saivat vähemmän kannatusta opiskelijoilta – yhteensä 11 prosenttia vastaajista työskentelisi mieluiten yli kahdensadan työntekijän organisaatiossa. On kuitenkin hyvä huomata, että lähes 30 prosenttia työelämäkyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, ettei organisaation koolla ole heille merkitystä työnhaussa. 

Opiskelijat tekevät mielellään töitä tiimissä

Selkeä enemmistö kyselyyn vastanneista tekee mieluummin töitä tiimissä kuin yksin. Hieman yli kymmenen prosenttia vastaajista työskentelee parhaiten yksinään, kun taas loput valitsevat ryhmätyöskentelyn. Opiskelijat pääsevät – tai joutuvat – hyvin todennäköisesti tekemään lukuisia ryhmätöitä opintojensa aikana, joten tiimityöskentely harvemmin on kenellekään vierasta. On kuitenkin hyvä tunnistaa työpaikalla erilaiset persoonat ja kunnioittaa erilaisia työskentelytapoja. 

Suurin osa vastaajista (63 %) työskentelee mieluiten pienemmissä, alle viiden henkilön tiimeissä. Pienemmässä porukassa on usein helpompi pallotella ideoita ja kaikki pääsevät paremmin ääneen. Seuraavaksi suosituin vaihtoehto kyselyssä oli 5–10 henkilön tiimi, kun taas yli kymmenen henkilön tiimi sai kannatusta vain viideltä prosentilta vastaajista. Isoissa tiimeissä on aina se vaara, että äänekkäämmät persoonat dominoivat keskustelua ja hiljaisemmat henkilöt jäävät taka-alalle. Tällöin myös monet potentiaaliset ideat saattavat jäädä varjoon, kun niitä ei uskalleta tuoda esiin. 

Oma toimisto houkuttelee opiskelijoita eniten

Kiinnostava yksityiskohta työelämäkyselyssä liittyy opiskelijoiden ajatuksiin heille parhaasta työympäristöstä. Vaikka tiimityöskentely yleisesti on valtaosan mieleen, yli puolet vastaajista valitsisi kuitenkin oman toimistotilan avokonttorin tai jaetun toimiston sijaan. Oma toimisto tai vastaava työympäristö on paras vaihtoehto 55 prosentille, kun taas jaetun toimistotilan valitsi 31 prosenttia vastaajista. Avokonttori tai muu vastaava työympäristö sai kannatusta 14 prosentilta.  

Opiskelijoiden ajatukset parhaasta työympäristöstä on pitkälti linjassa yleisten mielipiteiden kanssa. Avokonttorit yleistyivät Suomessakin 90-luvun sanotun avokonttoribuumin aikaan. Avotilaa on perusteltu monenlaisilla ihanteilla, innovaation lisääntymisellä ja hierarkian vähentämisellä, vaikka se on samalla ollut yrityksille hyvin kustannustehokas ratkaisu. Avokonttoreissa on myös omat ongelmansa, sillä melu ja muut ärsykkeet tutkitusti häiritsevät työntekijän keskittymistä ja vähentää siten työtehoa. Lisää mielenkiintoista tietoa avokonttorien ristiriitaisesta historiasta löydät esimerkiksi täältä.

Noin joka toinen suosii etätyömahdollisuutta tarjoavia yrityksiä

Etätyömahdollisuuden yleistyessä työntekijöillä on enemmän valtaa vaikuttaa omaan työympäristöönsä ja työssä viihtymiseen. Hybridimallin ansiosta työpaikoillakin on usein väljempää ja avokonttorillakin saa helpommin työrauhan. Etätyöskentelystä on tullut jo hyvin arkipäiväistä, ja suurin osa korkeakouluopiskelijoista on tottunut jo opintojensa aikana työskentelemään kotoa käsin. 

Siitä syystä kysyimme opiskelijoilta, laittavatko he etätyömahdollisuutta tarjoavan työnantajan muiden edelle työnhaussa. Tämä kysymys jakoi vastaajat aika lailla kahtia, sillä 47 prosenttia vastaajista suosii etätyömahdollisuutta tarjoavia yrityksiä, kun taas 53 prosenttia ei pidä sitä merkityksellisenä tekijänä. Tässä näkyy erot yksilöiden välillä, sillä toiset tekevät paljon mieluummin töitä toimistolla, jolloin etätyömahdollisuudella ei ole sen suurempaa merkitystä. Toisilla taas työnteko sujuu paremmin kotona tai hybridimallin tuoma joustavuus ja vapaus parantaa työhyvinvointia niin paljon, että pysyvä paluu konttorille tuntuu hankalalta. 

Haluatko rekrytoida korkeakouluopiskelijoita? Lue täältä meidän vinkit opiskelijoiden rekrytointiin.